Kirjallisuusseura

Arvovaltainen irkkaajien kirjallisuusseura kokoontui 22.9.2007 ensimmäisen kerran, mukana seuraavat henkilöt; peramuru, pooca, ikamuur, Isojak, Jhiera, kiraffi, Mallu, Shokora ja tiiti.

Tässä antimme tuleville sukupolville:

Ensimmäinen tarina

Matti näytti esittävän kysymyksensä paloviinapullolle jota tarkasteli ikkunanvaloa vasten. Tohtori hyvä, te olette oikeassa, mutta tätä vaikeutta ei vielä ole voitettu, eikä pätevää keinoa keksitty. Hän asetti kolikon oikeaan käteensä etusormen ja peukalon väliin. Ennen kuin isoisänne näkivät päivänvalon, Alagaësiassa sai alkunsa uljas ryhmä nimeltä lohikäärmeratsastajat. "Kuka sanoi, että äpärä teki kuolemaa?" kysyin uteliaana. Aaro ja Jaska kävelivät ripeästi Via Amba Aradamia kohti Lateraanikirkkoa. "Minä kadehdin sinua." Sanat putkahtavat Julian suusta, ennen kuin hän ehtii ajatella mitä sanoo. "Tiedätkö, mitä se merkitsee?" tohtori kysyi minulta. Hetkinen. Voisitko siis sanoa kokonaispersoonallisuuden kasvu tai tukeminen?

Toinen tarina

Lumoutuneena katsoin miestä, tämän hoikkia ja nopeita sormia, ja jostain iski päähäni että minäkin haluaisin osata tuommoisia temppuja. Tuuli riehaantui hirvittäväksi myrskyksi tässä tulisessa ilmapiirissä; se repi palavia pilviä ja puhalsi kuin jättiläispalkeet liekkeihin. Seuraavaksi tarjoiltiin jauhelihalla ja riisillä täytettyjä kaalikääryleitä. Tarkoitat ilmeisesti sitä lihanmaksamisjupakkaa. "Sellaista viestiä en vie missään nimessä!" Achim naputti paksuilla sormillaan ohjauspyörää niin voimakkaasti, että Dietrich käski hänen lopettaa. Kun he ylittivät Triborough Bridgen, kaupungin siluetti levittäytyi heidän eteensä henkeäsalpaavana ja sai odotuksen väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä. Äitini selitti veljeni epätavallisen töykeän luonteen olevan suoraan isäni surkean kasvatuksen tulosta. Halaisivatko he heti, menisikö hän miestään ovelle vastaan ja toivottaisi tervetulleeksi, kietoutuisiko hän miehensä käsivarsille ja suutelisi vielä kerran?

Kolmas tarina

Humalikkaita miehiä lasien ja tuoppien, pullojen ja lekkereiden ääressä, joukossa joitakuita naisiakin. Joe tähyili tarkkaan vähän joka suuntaan ja näki, kuinka suuri joukko kankureita hakkasi puukepeillä valtavien puunrunkojen päälle levitettyjä kankaita. "Minä luulen, että se on sama juttu kuin avaruusolioiden kanssa", Sam sanoi. Pinnistelystä huolimatta urgali saavutti häntä nopeasti. Niin kuin jotkut villikarjua metsällä ajaa tai hirvasta tavoittaa nuolin, niin ratsasti rakkaani kuningattaren kera, jotta voisimme olla turhitta huolin. "Niin. Miksi olet tunkeutunut asuntooni? Mitä etsit? Sinä et näytä murtovarkaalta etkä narkomaanilta." Ymmärrän, mitä hän tarkoittaa, ja tiedän myös, että hän on oikeassa. "Minulla ei ole aikaa jaella pillereitä tuolle kirotulle koiralle. Minulla on ihan tarpeeksi omia pillereitä otettavaksi. Hänen täytyy lähteä." On aikakausilehtien syvähaastattelut ja kokosivun mainoskuvia. Paavo istui pöydänpäässä kuin kunniavieras ikään, viinapikari edessään ja käheästi kikattava nainen kainalossaan. Hievahtamaton pallo sai kuvernöörin vimmoihinsa, ja palveluskunta alkoi huutaa täyttä kurkkua, jotta hirviö pelästyisi ja lähtisi tiehensä. Tarinan loppu. Hirviön isot torahampaat liukuivat erilleen. Mutta nyt ilmassa oli jotain muutakin, verenhimon ilkeää hajua. Nyt, Aaro Korpi, sinä soitat kaverillesi. Kuinka voisin mitenkään salata tätä tietoa Markilta? Anne Sextonin ääni raikui kaiuttimista.
- Vau. Tämä on oikea aarre.

Neljäs tarina

Nukun lättähatun penkillä sekavan unen jossa tutu ihmiset puhuvat. -En pidä tyylistänne, varoitan teitä, hän sanoi. Ukonilma oli tarpeeksi hurja ja ankara, jotta miehet saattoivat nauraa, läimäytellä toisiaan selkään ja sanoa: "Ukkosen jyristäjä on kanssamme täällä kaukaisessa maassa." Tahtoisi lähettää kaikki oppilapsensa viidakkoon julistamaan Jumalan sanaa. Sen panosvyö oli ladattu ja tappokone valmiiksi suunnattu ruiskimaan pitkin Kokkolan toria. Loukkaantuneena ja syvästi järkyttyneenä käännyin lähteäkseni. Sen verran hän kuitenkin oli ystävällinen että sanoi, ettei Johnnyn tarvitsisi korvata särkyneitten putkien aiheuttamia vahinkoja. Herätessäni haparoin kadottaneeni määrittömän joukon sanoja sanojen merkityksiä. Hän näkee jo pikku-ukkoja. He kiittivät jumaliaan, riemuitsivat ja joivat jalat altaan. Minä tosiaan pidin häntä kiihkoilijana, mutta en pidä enää. Antin hän kehui olevan niin tarkkakätinen, että poika saattoi tappaa hylkeen viiteensataan metriin ja kokonaisen lahtariporukan kilometrin päähän. Kävellessäni pois ovelta kuulin Fernin ulvovan kuin eläin, huutavan jostain syvältä rintansa sisältä.
Johnny kiitti.

Viides tarina

Viikset eivät sano mitään. -Älkää pidätelkö, antakaa vain tulla, jos on tullakseen, hän ilvehti. Ei Lucille Ball, vaan Lucy Ricardo. -Tyttö hei, tule ulos sieltä, Desmonde huusi. Muuten he voisivat saada ähkyn tai suolisolmun ja kuolla. Jääkaapissa saattoi olla väljähtänyt Pepsi. Omenat opettaja pani syrjään viedäkseen ne kotiin. Kihartuvat vain entisestään. Sylkäisin äkkiä loput sisuksistani ämpäriin kuin merimakkara, joka pakenee vihollistaan. He ovat todella kiukkuisia. Nyt aion minä riisuutua. Eukko oli pitkän elämänsä varrella koonnut pankkitililleen aika tukun lapsenpäästöistä saamiaan rahoja. Hän käski minun unohtaa koko jutun, ja sitten hän heitti kourallisen pillereitä suuhunsa, pureskeli ja nielaisi ne kuiviltaan. "Se oli hyvin pieni piirakka", huomautti opettaja ystävällisesti, "riittääkseen pelastamaan kahden lapsen hengen".